Sorrilan yhtenäiskoulun rakennushanke

Palveluverkkosuunnitelma hyväksyttiin kaupunginvaltuustossa 5.10.2020. Tämän päätöksen perusteella käynnistettiin eteläisen alueen yhtenäiskoulun tarveselvitys. Hankesuunnittelutyö käynnistyi 20.8.2021 ja kaupunginvaltuusto hyväksyi sen kesäkuussa 2022. Hankesuunnitelman lähtötietoina on toiminut 10.5.2021 hyväksytty tilatarveselvitys, sekä 5.10.2020 hyväksytty varhaiskasvatuksen sekä esi- ja perusopetuksen palveluverkkoselvitys.

Hankkeen tavoitteena on rakentaa käyttäjilleen moderni ja pedagogisesti palveleva koulukokonaisuus. Käyttäjäryhmien kautta on toteutettu osallistavaa suunnittelua, jotta kokonaisuus on toimiva. Hanketta on valmisteltu alusta asti laadukkaaksi rakennukseksi ja arvokkaaseen kouluympäristöön sopivaksi.

Hanke toteutetaan KVR-urakkana. Hankesuunnittelun aikana suunniteltiin viitteellinen pohja- ja piharatkaisu, ja näitä kehitetään KVR-urakassa. Valitulla KVR-urakkamallilla saavutettiin nopeampi hankkeen käynnistys ja vanhan koulun purkuaika saatiin hyödynnettyä suunnitelmien kehitykseen rakennuslupa-asteisiksi.

Sorrilan vanha koulu purettiin pois ja uuden rakentaminen aloitettiin keväällä 2023. Uusi koulurakennus otetaan käyttöön vuonna 2025.

Hankesuunnittelutyö jakautui kolmelle eri tasolle: hankesuunnitteluryhmä, käyttäjäryhmä sekä käyttäjien osallistaminen. Hankesuunnitteluryhmä johti hankesuunnittelutyötä. Käyttäjäryhmä vei hankkeen etenemisestä tietoa oman vastuualueensa käyttäjille ja keräsi tehdystä suunnittelusta palautetta ja toiveita käyttäjä- ja hanketyöryhmään. Kukin käyttäjäryhmän edustaja vastasi omalla sektorillaan käyttäjien kuulemisesta ja tiedottamisesta.

Osallistamisen vaiheet:

• Henkilökunnan tiedotustilaisuus (19.11.2020)
• Hankkeen valmisteluryhmän, sidosryhmien ja kumppanien suunnittelutyöpaja (2.12.2020)
• Henkilökunnan ennakkokysely pedagogista suunnitelmaa varten (joulukuu 2020)
• Oppilaskysely (tammikuu 2021)
• Henkilökunnan pedagogisen suunnitelman työpaja (12.1.2021)
• Oppilaiden tilasuunnittelun oppimisprojekti (tammikuu 2021)
• Kuntalaiskysely (helmikuu 2021)
• Hankesuunnitteluvaiheen käyttäjäkokoukset  (mukana sidosryhmät, syyskuu 2021 alkaen)
• Oppilaskuntien ja esiopetuksen lasten kuuleminen pihasuunnitteluun (10/21-4/22)
• Henkilökuntakysely (10/21) kalusteista, varusteista, esitystekniikasta ja erityistoiveista
• Taidesuunnitelma yhteistyössä oppilaiden ja henkilökunnan kanssa (kevät 2022)
• Syksyllä 2022 ja keväällä 2023 tilojen erikoissuunnittelua käyttäjiä osallistaen.
• Oppilaiden huoltajien osallistaminen tilatun taideteoksen suunnitteluun kesällä 2024

Toteutusvaiheessa suunnitteluun osallistetaan pääasiassa käyttäjäryhmiä edustajiensa välityksellä.

Muita tahoja, joille hanketta on esitelty ja joilta on saatu palautetta suunnitelmasta ovat mm. Sääksmäen seurakunta, vammaisneuvosto, vanhusneuvosto, seuraparlamentti sekä nuorisovaltuusto. Hanketta on esitelty iltapäiväkoulussa kaupunginhallitukselle, koulutus- ja hyvinvointi- sekä tekniselle lautakunnalle.

Hankesuunnittelutyötä johti hankesuunnitteluryhmä, johon kuuluivat:

• Toimitilapäällikkö  Jarmo Airaksinen, Valkeakosken kaupunki
• Rakennuttajainsinööri Tuomas Palander, Valkeakosken kaupunki
• Pedagogisesta kehittämisestä vastaava rehtori Esko Silvola, Valkeakosken kaupunki
• Käyttäjäyhdyshenkilö Annika Nurminen, koulutus- ja hyvinvointikeskus, Valkeakosken kaupunki
• LVI-insinööri Ismo Simola, Valkeakosken kaupunki
• Erikoisammattimies Jirka Järvi, Valkeakosken kaupunki
• Maisemasuunnittelija Sanna Nieminen, Valkeakosken kaupunki
• Projektipäällikkö Panu Lampinen, Sitowise Oy
• Pääsuunnittelija Tomi Perko, Arkkitehtitoimisto Tomi Perko oy
• Hankearkkitehti Jari Aladin, Arkkitehtitoimisto Tomi Perko oy
• Viitesuunnittelu: LVIAS, Sähkö, Piha, Akustiikka ja Ympäristöluokitus.

Toteutusvaiheen suunnittelusta ja rakentamisesta vastaa ryhmä, johon kuuluvat:

• Tekninen johtaja Hanna-Kaisa Lahtisalmi, Valkeakosken kaupunki
• Toimitilapäällikkö Petri Riiheläinen, Valkeakosken kaupunki
• Rakennuttajainsinööri Tuomas Palander, Valkeakosken kaupunki
• Rehtori Esko Silvola, Valkeakosken kaupunki
• Käyttäjäyhdyshenkilö Annika Nurminen, koulutus- ja hyvinvointikeskus, Valkeakosken kaupunki
• LVI-insinööri Ismo Simola, Valkeakosken kaupunki
• Erikoisammattimies Jirka Järvi, Valkeakosken kaupunki
• Maisemasuunnittelija Sanna Nieminen, Valkeakosken kaupunki
• Projektipäällikkö Panu Lampinen, Sitowise Oy
• KVR-urakoitsija Skanska Talonrakennus Oy:n edustajat

Käyttäjätyöryhmien henkilöiden tehtävänä on ollut viedä hankkeen etenemisestä tietoa oman vastuualueensa käyttäjille. He keräävät myös tehdystä suunnittelusta palautetta ja toiveita, ja tuovat niitä edelleen käyttäjä- työryhmään. Toteutusvaiheessa käyttäjätyöryhmään kuuluvat:

• Toteutussuunnittelu ja rakentaminen: Tuomas Palander, Petri Riiheläinen, Ismo Simola
• Opetus ja oppilaat: Esko Silvola, Annika Nurminen
• Sidosryhmät: Marika Hoviniemi
• Oppilashuolto: Niina Pirinen
• Liikunta: Sanna Kulmala
• Vapaa-aikapalvelut: Reeta Tenhola
• Varhaiskasvatus: Salla Saarela
• Nuoriso: Marja Kumpulainen
• Keittiö ja siivous: Anni Kaipiainen
• Poliittiset edustajat: Marja Heikkinen, Sari Ilovuori, Päivi Patojoki ja Hannu Uusikartano

Koululle on kolme kevyenliikenteen päätulosuuntaa, Sääksmäentien, Kalmistonkadun ja Kangaskadun kautta. Ajoneuvoilla tapahtuva saatto- ja jättöliikenne tapahtuu ensisijaisesti Kalmistonkadun saatto- ja jättöliikennepaikan kautta. Kangaskadun puolelle rakennetaan jättöliikennepaikka sekä entisen päiväkodin pihaan lyhyt- ja pitkäaikaispysäköintiä, joka palvelee kouluajan ulkopuolella myös kaikkia kuntalaisia. Koulukadun puolelta koululle tulee erityisoppilaiden taksiliikenne sekä huoltoajo. Nykytilanteeseen nähden luodaan oppilaiden kulkemiselle ja saattamiselle kouluun monipuolisemmat mahdollisuudet ja näin Koulukadulla tapahtuva liikennöinti vähenee entisestään. Koulukadulla säilyy ajokieltomerkintä, jolla asukas- ja huoltoliikenne sekä erityisoppilaiden taksiliikenne sallitaan. Pitkille jakeluautoille mahdollistetaan läpiajo Koulukadun kautta puomiratkaisuin, jolloin liikenne on joustavaa ja aiheuttaa vähemmän häiriötä. Henkilökunnan pysäköintiä osoitetaan Kalmistonkadun parkkialueelle. Kaikkien pysäköintialueiden käyttö työaikojen ulkopuolella on sallittu kaikille kuntalaisille. Jättöpaikoilla pysäköinti on kielletty ja ainoastaan pysähtyminen sallittu. Saattoliikennepaikoilla pysäköinti sallitaan 30 minuutin ajan. Ilman rajoitusta tapahtuva pysäköinti ohjataan Kangaskadun parkkialueille.

Alueen pihasuunnitteluun on panostettu jo hankesuunnitteluvaiheessa ottaen huomioon eri käyttäjäryhmien toiveita. Piha on toiminnoiltaan runsas ja toiminnot mahdollistavat pihan monikäyttöisyyden ympäri vuoden. Esimerkiksi luistelualueita tehdään talvella areenalle ja vapaalle pelialueelle. Piha-alueilta löytyy monipuolisesti niin oleskeluun, opiskeluun kuin leikkeihin ja peleihin soveltuvia elementtejä. Liikunnanopetuksessa, erityisesti vanhempien ikäluokkien osalta, tukeudutaan myös lähialueiden liikuntasuorituspaikkoihin.

Hankkeelle on asetettu tavoitteeksi ympäristöluokitus (RTS luokka 4), mikä takaa osaltaan kestävän kehityksen periaatteiden huomioimisen ja toteutumisen sekä laadukkaan lopputuloksen. Uusi yhtenäiskoulu jatkaa Sorrilan koulun jalanjäljissä Vihreän lipun kouluna, mutta ympäristöystävällisempänä kuin edeltäjänsä.

Ympäristönäkökulmat huomioitiin jo vanhan rakennuksen purkamisessa niin, että kaikesta puretusta jätteestä materiaalina uudelleen hyödynnettäväksi päätyi 97,7 % ja energiaksi murskattiin 1,34 %. Vain 0,95 % oli kierrättämätöntä tai muuten loppusijoitettua jätettä (esim. asbesti). Olemme ylpeitä myös siitä, että 95,34 % (7000 t) purkujätteestä murskattiin tontilla CE-merkityksi betonimurskeeksi käytettäväksi uuden koulun piha-alueen rakenteissa. Näin vältyttiin myös jätteen kuljetuksesta syntyviltä päästöiltä ja turhalta ympäristökuormitukselta.

SYKettä -blogissa seurataan niin koulurakennuksen valmistumista kuin myös eri toimipisteiden toimintaa Sorrilan yhtenäiskoulussa. Pääsemme matkan varrella muun muassa kurkistamaan, miten uuden koulurakennuksen rakentaminen etenee. Samoin pääsemme lukemaan niin oppilaiden, koulun henkilökunnan sekä muiden projektissa mukana olevien henkilöiden näkemyksistä, ajatuksista ja kokemuksista uuden koulun valmistumisesta. SYK:että pääset lukemaan wilmassa julkaistun linkin kautta.