Yleisimpiä kunnostustarvetta aiheuttavia ongelmia järvissä ovat rehevöityminen, mataloituminen ja umpeenkasvu.
Pysyviä vaikutuksia ei yleensä saada tehokkaillakaan kunnostustoimilla aikaiseksi, jos ravinne- ja kiintoainekuormitus on liian suuri eikä ulkoista kuormitusta vähennetä.
Rannan kunnostustyön, kuten esimerkiksi ruoppauksen tai vesikasvien niiton, aloittamisesta ja suorittamistavasta on ilmoitettava ennalta vesilain perusteella Pirkanmaan elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskukselle sekä vesialueen omistajalle. Ilmoitus kunnostustyöstä on tehtävä vähintään kuukautta ennen työn aloittamista ja siihen on liitettävä selvitys työn suoritustavasta. Ilmoituksen perusteella ELY-keskus ottaa kantaa vesilain mukaisen luvan tarpeeseen ja antaa ohjeita tai lausunnon asiassa huomioitavista seikoista. Yli 500 m 3:n ruoppaus edellyttää aina aluehallintoviraston lupaa.
Pirkanmaan elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskuksen ympäristöasioiden asiakaspalvelu neuvoo vesilain valvontaan liittyvissä ELY-keskuksen tehtävissä.
Ruoppaus
Rannan kunnostamista ruoppaamalla voi harkita, jos ranta on niin matala, että sen käyttö uimiseen, veneilyyn tai muuhun virkistyskäyttöön on hankalaa. Ruoppaustoimenpiteet tulee aina suunnitella huolellisesti ennen toimenpiteisiin ryhtymistä. Matalat rannat ja niihin usein liittyvät tulva-alueet ovat monimuotoisia elinympäristöjä, joiden lajisto kärsii ruoppauksista tai voi kadota niiden takia kokonaan. Ruoppaustoimenpiteistä voi aiheutua myös muita haittavaikutuksia: veden samenemista, ravinteiden vapautumista pohjasedimentistä veteen, kalojen kutualueiden tuhoutumista, ranta-alueiden syöpymistä ja sortumista sekä maiseman rumentumista.
Vähäisistäkin ruoppauksista tulee neuvotella rajanaapureiden, vesialueen osakaskunnan ja kunnan viranomaisten kanssa ennen toimenpiteisiin ryhtymistä. Ruoppaaja vastaa itse kaikista ruoppauksen mahdollisesti aiheuttamista vahingoista, joten ruoppausta suunniteltaessa on tarpeen kysyä neuvoa asiantuntijoilta ja käyttää työssä ruoppaukseen perehtynyttä urakoitsijaa.
Ruoppausajankohta tulee valita siten, että siitä ei ole haittaa lintujen pesinnälle tai virkistyskäytölle. Ruoppausmassoja ei voi läjittää vesialueelle eikä alueelle, johon tulva tai aallokko vaikuttaa. Ruoppausmassat tulee maisemoida läjityspaikalle.
Niitto
Vesikasvien niitto on tärkeää toteuttaa oikeana ajankohtana. Tehokkain niittoaika on heinä-elokuun vaihteessa. On hyvä kuitenkin muistaa, että etenkin ojien suissa vesikasvillisuus myös pidättää valuma-alueelta järveen tulevaa ravinnekuormitusta.
Leikattu kasvimassa on aina kerättävä pois vedestä. Hajotessaan kasvinjätteet kuluttavat happea ja niistä vapautuu ravinteita. Leikatulle kasvinjätteille on varattava läjityspaikka, josta ne eivät pääse kulkeutumaan takaisin vesistöön.
