Valkeakoski-seuran historia- ja perinnetyöryhmän puheenjohtaja Heikki Heino
Miten Valkeakoskesta tuli Valkeakoski
Arvoisat juhlaväki, hyvät naiset ja herrat
Tämä puhe perustuu historian harrastajan omiin näkemyksiin ja kokemuksiin siitä miten Valkeakoskesta tuli Valkeakoski.
Kanava
Nykyisen Valkeakosken syntysanat lausuttiin todennäköisesti 2.3.1866 kun keisari Aleksanteri II vahvisti Valkeakosken kanavan rahoituksen. Valkeakosken kanavoittaminen oli ollut esillä tavalla tai toisella jo Pietari Brahen ajoista alkaen, mutta hanke oli kaatunut aina rahaan, tai oikeastaan rahan puutteeseen. Valkeakoski oli ollut vuosisatoja myllykylä, mutta kanavan valmistumisen myötä Valkeakoskesta tuli liikenteen solmukohta. Voi vain kuvitella miltä Valkeakoski näytti noin vuonna 1870 kun 300 asukkaan kylän keskellä oli hieno Kanavakasöörin virka-asunto ja puiden reunustama kivetty kanavan alue.
Tehtaan perustaminen
Varsin pian kanavan valmistumisen jälkeen mielenkiinto hyvien vesikulkuyhteyksien varrella olevaa vesivoimaa kohtaan tavoitti tamperelaiset liikemiehet Edvard Julius Granbergin, Carl Oskar Willgrenin ja Carl Helinin. Varsin pian tehtaan perustajat jättivät tehdastoiminnan aloittamista koskevan anomuksen puumassan, pahvin ja paperin valmistamiseksi Hämeen läänin maaherralle syyskuussa 1871. Rakennustyöt aloitettiin saman vuoden lokakuussa, vaikka perustamislupa saatiin vasta 17.2.1872. Virallisesti tehdas käynnistyi 18.2.1873. Pian tehtaan toiminta laajeni selluloosatehtaan perustamisen myötä.
Valkeakoskelta ei löytynyt riittävästi työväkeä tehtaan tarpeisiin ja niin Valkeakoskelle virtasi väkeä. Mökit rakennettiin mahdollisimman lähelle tehdasta, jotta työmatkoihin ei kuluisi aikaa. Noin 50 vuodessa 300 asukkaan myllykylästä oli muodostunut 3000 asukkaan tehdasyhdyskunta, joka halusi erkaantua emäpitäjästään Sääksmäestä.
Kauppalaksi ja asemakaava
Vuonna 1923 Valkeakoski erosi emäpitäjästään Sääksmäestä ja muodosti Valkeakosken kauppalan. Päätös itsenäistymisestä oli hyvin ymmärrettävissä, sillä Sääksmäen pitäjä oli maatalousvaltainen ja Valkeakosken kylä taasen oli teollisuustaajama.
Kauppalaksi tulo edellytti monia asioita kuten omaa hallintoa. Eräs merkityksellinen seikka oli kaavoitus. Kauppalalta edellytettiin asemakaavaa. Sellaisen suunnittelu tilattiin Carolus Lindbergiltä. Kaava valmistui jo vuonna 1925. Se hyväksyttiin vuonna 1929 ja sitä ryhdyttiin toteuttamaan 1930-luvun puolivälissä kun tehtaan laajennusten seurauksena mm. Oskari Salon kauppaliike jäi laajentuvan tehtaan alle. Lindbergin suunnitelma näkyy nykyisessä kaupunkikuvassa edelleen. mm. kaupunkia halkova valtaväylä Sääksmäentie, Isosilta, Valtakatu, Kauppatori, Lempääläntie ovat tämän kaavasuunnitelman keskeisiä osia. Todettakoon tässä yhteydessä, että Carolus Lindberg suunnitteli myös Valkeakosken hautausmaan asemakaavan.
Valtakatua ryhdyttiin raivaamaan mökkikylän läpi. Oskari Salon liikehuoneisto valmistui 1937, Osuusliike Koiton keskusliike valmistui 1939 ja KOP:n rakennus valmistui 1940. Isoa siltaa ryhdyttiin rakentamaan juuri ennen Talvisotaa syksyllä 1939. Valtakadun rakennustyöt keskeytti Talvisota ja Jatkosota. Ennen sotia ryhdyttiin rakentamaan Paperituotetta ja Välirauhan aikana Valken tehdaslaitoksia. Sodan aikana 1941 käynnistyi Säteri Oy:n tehdaslaitosten rakentaminen.
Omakotialueiden rakentaminen alkoi jo 1930 luvulla ja sotien jälkeen rakennettiin lukuisia viihtyisiä omakotiasutusalueita eri puolille Valkeakoskea. Ja omakotialueiden rakentaminen jatkuu edelleen. Mainittakoon esimerkkeinä Lintula, Lotila, Valto. Eikä unohdeta entisen emäseurakunnan alueen useat asuntoalueet niin Sääksmäen kirkolla kuin Kärjenniemessä.
Rudolf Walden
Suomen itsenäisyyden ensimmäiset vuodet olivat vaikeita niin koko Suomessa kuin Valkeakoskellakin. Venäjän vallankumous lopetti käytännössä Venäjän viennin. Kansalaissota vuonna 1918 koetteli Valkeakoskea poikkeuksellisen raskaasti. 1920-luvun alussa Aktiebolag Walkiakoski oli monella tavalla vaikeuksissa. Tehtaan osakkeiden jouduttua Helsingin Osake-Pankille Yhtiön hallituksen kokouksessa Helsingin Osake-Pankin edustaja pankinjohtaja Wegelius vaati, että Aktiebolag Walkiakosken hallituksen puheenjohtajaksi valittiin kenraali Rudolf Walden, joka tunnettiin Myllykosken ja Simpeleen tehtaiden kehittäjänä ja paperialan erikoismiehenä. Walden oli 1920-luvun alussa perustanut Yhtyneet Paperitehtaat Oy:n.
Walden aloitti voimakkaan kehitystyön Aktiebolag Walkiakosken toiminnassa. Osoituksena Waldenia kohtaan tunnetusta luottamuksesta oli se, että Aktiebolag Walkiakosken osakkeiden pörssikurssi nousi kolmessa viikossa 100 prosenttia hänen valintansa jälkeen.
Yhtyneet Paperitehtaat
Vuonna 1929 Yhtyneet Paperitehtaat Oy ja Aktiebolag Walkiakoski muodostivat konsernin ja vuonna 1933 nimi muuttui muotoon Osakeyhtiö Walkiakoski. Viimein vuonna 1934 Yhtyneet Paperitehtaat Oy ja Osakeyhtiö Walkiakoski sulautuivat yhteen.
Rautatie
Valkeakosken tehtaiden ongelmaksi oli pikkuhiljaa tullut liikenneyhteyksien puutteet. Tuotteet kuljetettiin pääosin vesiteitse Hämeenlinnaan tai Toijalaan. Talvisin käytettiin jääteitä. Maanteiden kautta kuljetukset olivat ongelmallisia johtuen teiden huonosta kunnosta. Kenraali Rudolf Walden ajoi voimaperäisesti rautatieyhteyden saamista Toijalan ja Valkeakosken välille. Vuonna 1935 Eduskunta päätti radan rakentamisesta ja vuotta myöhemmin työt aloitettiin. Saman tien alkoivat Tervasaaren laajennustyöt, jotta heti rautatieyhteyden valmistuttua saataisiin tuotteet maailmanmarkkinoille. Rautatieyhteys valmistui jo vuonna 1937 ja henkilöliikenne radalla aloitettiin vuonna 1938. Voidaan sanoa, että Konhon silta on koko Valkeakosken kehityksen tärkein mahdollistaja. Ilman rautatieyhteyttä Valkeakoski saattaisi olla samanlainen museokylä kuin Verlan tehdas on nykyään. Rautatieyhteys mahdollisti jo aiemmin mainittujen Säteri, Valken ja Paperituotteen tehtaiden rakentamisen. Vasta 1963 Valkeakoski pääsi kunnollisten maantieyhteyksien varrelle 3-tien ja Sääksmäen sillan valmistuessa.
Koulutus
Valkeakoski on mielestäni erinomainen koulutuspaikkakunta. Kun Valkeakoskesta tuli kauppala vuonna 1923 perustettiin tänne saman tien Yhteiskoulu. Vuonna 1929 perustettiin Lotilan ammattikoulu. 1950-luvun lopulla perustettiin Kuntainliiton ammattikoulu ja 1960-luvun alussa Kauppaoppilaitos ja Teknillinen koulu. Aikanaan saimme tänne myös Hämeen Ammattikorkeakoulun. Näillä oppilaitoksilla varmistettiin, että teollisuus ja palvelut saivat riittävästi ammattiinsa osaavia työntekijöitä omalta paikkakunnalta. Ei sovi tietenkään unohtaa emäpitäjässä edelleenkin toimivaa Päivölän kansanopistoa, joka on jo yli sadan vuoden ajan jakanut sivistystä niin maaseudulle kuin taajamiinkin. Nykyisin Päivölässä toimii matemaattisten aineiden erikoislukio. Koulutuspolitiikka on mielestäni ollut hyvä, sillä se on mahdollistanut reitin korkeakoulutukseen johtavalle urapolulle omalta paikkakunnalta lähtien.
Koiton aukiolla oli Valkeakosken 75-vuotisjuhlien yhteydessä paljastettu taideteos Pyramidit. Minulla on ehdotus, että nämä kolme kivipyramidia sijoitettaisiin kampusalueelle, jossa on sopivasti kolme eri oppilaitosta eli Tietotien lukio. Hämeen Ammattikorkeakoulu ja Ammattiopisto. Siellä nämä Tiedon portaat kuvastaisivat opiskelun tärkeyttä.
Juuson aika
Nykyiset sukupolvet muistavat Juuso Walden paremmin kuin hänen isänsä Rudolf Waldenin. Juuso tuli 1930-luvun alussa Walkiakoski Osakeyhtiön konttoripäälliköksi ja nousi jo kymmenen vuoden päästä Yhtyneet Paperitehtaat Oy:n toimitusjohtajaksi. Asiat etenivät nopeasti ainakin silloin, jos Juuso Ja kaupunginjohtaja Kaino Dahl olivat asioista samaa mieltä. Juuso Waldenin ajasta muistetaan erityisesti valtiovierailut 50- ja 60-luvuilla. Leikkimielisesti voikin sanoa, että jos joku valtiovieras tuli Suomeen niin hän tuli myös käymään Juuson luona Valkeakoskella. Lista valtiovierailuista on pitkä: mm. Voroshilof, Tito, Macmillan, Makarios ja tietenkin presidentti Kekkosen lukuisat vierailut.
Liikunta ja kulttuuri
Vuosikymmenet Valkeakosken kulttuuria ja urheiluelämää leimasi kahtiajako. Oli Haka ja Koskenpojat, on Apian kenttä ja Tehtaan kenttä. Molemmissa urheili nimekkäitä urheilijoita. Teatterin saralla oli Palokunnan näyttämö ja Työväennäyttämö. Onneksi tämä kahtiajako on vuosien saatossa häipynyt. Valkeakoskelta on lähtöisin lukuisa joukko huippu-urheilijoita kuten Veikko Hakulinen. Tommi Pitkänen ja Veli Lehtelä, Jussi Peltonen, Pauli Kiuru, Mika Kallio ja monen monet muut.
Nykyisin Valkeakoski tunnetaan kulttuurikaupunkina. Ympäri maata saapuu vieraita Valkeakosken kaupunginteatterin näytöksiin ja samoin viimeisen reilun kymmenen vuoden aikana Suomen kesäteatterin näytöksiin Apian kesäteatterissa. Onhan Valkeakoskelta lähtenyt maailmalle lukuisia nimekkäitä taiteilijoita, joista Vilho Siivola ja Anita Välkki nimekkäimpänä. Ei sovi unohtaa myöskään Visavuorta ja Voipaalaa, jotka tuovat paikkakunnalle matkailijoita. Myös Ritvalan Helkajuhlat ovat osa nyky-Valkeakoskea, vaikka Helkajuhlien perinne ulottuukin kauaksi historian hämärään aikaan ennen Valkeakosken kaupunkia. Kulttuurin saralta nousee esiin eräs maineteko. Se on vanhan Seurahuoneen peruskorjaus Kaupunginteatteriksi. Toivottavasti rakennus saa lähiaikoina rahaa korjauksiin.
Uudet valonpilkahdukset
Valkeakoski on kokenut 2000-luvulle tultaessa melkoisen rakennemuutoksen teollisten työpaikkojen kohdalla. Aikanaan teollisia työpaikkoja oli jopa 5000 hengelle, mutta nykypäivänä niitä on selvästi alle tuhat. Siinä on haastetta. Valonpilkahduksina näen mm. Saarioisten tehtaat ja VaBe:n. Valkeakoski sai 1930-luvulla piristysruiskeen rautatien valmistumisen myötä. Mikä on se piristysruiske, jolla nykyinen Valkeakoski saataisiin nousukiitoon. Siinä on meille kaikille pohdittavaa.
