Kaadettujen kuusien tilalle istutetaan tammea, lehmusta, koivua ja lehtikuusta
Hakkuut toteutetaan loppuvuoden aikana ja uusien puiden istutus ensi kevään aikana. Toimenpiteellä varaudutaan riskeihin ja tuhojen ennaltaehkäisyyn.
Alue, jolta kuusia kaadetaan on Kirjaslammen ympäristössä ja alkaa Hakalantien muuttuessa kevyen liikenteen väyläksi. Noin 10 % alueen kuusista on kuollut ja noin 10 %:ssa löytyy kirjanpainaja-esiintymät. Kaadettavien kuusien määrä on noin 100 kpl. Hakkuut eivät estä alueella liikkumista eikä kevyen liikenteen väyliä suljeta. Paikalle toimitetaan infokyltti.
Lahopuut tarjoavat elinympäristön ja ravintoa monille eliölajeille
Lahopuita tarvitsevat mm. sienet, kovakuoriaiset, sammalet, jäkälät ja linnut. Metsissämme elävistä eliölajeista lahopuusta on suoraan tai välillisesti riippuvaisia noin neljännes eli noin 5 000 lajia.
Eliöstöltään, hyönteis- ja sienilajistoltaan sekä puulajistoltaan monimuotoinen metsä kestää paremmin niin äkillisiä tuhoja kuin ilmastonmuutoksen mukanaan tuomia pidemmän ajan muutoksia. Tämä monimuotoisuus vaatii sitä, että metsissä on elävien puiden lisäksi myös jatkumo kuolleita ja jo eriasteisesti lahonneita puita.
Kirjanpainajalla on rooli metsän kehityksessä
Tuholaisleimasta huolimatta kirjanpainaja on myös avainlaji pohjoisten havumetsien kehityksen kannalta. Kirjanpainajat kykenevät tappamaan runsaasti isojakin kuusia, jonka jälkeen rungon ottavat kodikseen useat muut hyönteiset sekä lahottajasienet ja linnut. Kirjanpainajilla on siis oma paikkansa metsien dynamiikan ja esimerkiksi lahopuujatkumon aloittajana ja ylläpitäjänä, etenkin luonnon monimuotoisuudelle erityisen tärkeän järeän kuusilahopuun synnyttäjänä.
Metsään kirjanpainajien takia muodostuva aukkoisuus mahdollistaa puuston uudistumisen näille kohdille. Ilmastonmuutoksen myötä lisääntyneiden kuivuusjaksojen, myrskyjen sekä juurikäävän leviämisen takia, kuuset altistuvat herkemmin kirjanpainajalle.