Kaupungin on tasapainoitettava talouttaan
Kallis sote-sektori verottaa vielä hyvinvointialueiden aloittamisenkin jälkeen kuntien tulopuolta. Valtionosuuksien kautta täsmäytetään kunnilta hyvinvointialueille siirtyneiden tulojen määrä ja lopulliset tasauselementit astuvat voimaan vuonna 2027. Valtionosuudet pienenevät vuodesta 2023 3,8 milj. euroa.
Verotulot pienenevät myös, sillä kuluvalle vuodelle on tilitetty vielä edellisen vuoden (20,25) veroprosentin mukaisia veroja, joita ei enää jatkossa tule. Verotulot ilman veronkorotuksia olisivat 3,2 milj. euroa pienemmät kuin kuluvana vuonna. Näistä koostuu kaupungin tasapainotustarve n. 6 milj. euroa vuosittain. Talousarvion laadinnassa on huomioitu uusi tasapainotusohjelma vuosille 2024-2026. Talousarvioesitys sisältää veronkorotuksen 1,29 prosenttiyksikköä, jolla saadaan 5,4 milj. euron verotulojen kasvu.
Talousarviovuoden menoissa maltillista kasvua
Talousarviovuoden menot kasvavat 2% edelliseen vuoteen verrattuna, mikä on hyvin maltillinen kasvu tasapainotustoimenpiteistä johtuen. Menojen kasvusta iso osa johtuu kuntasektorille neuvotellusta palkkojen kehitysohjelmasta, mutta myös yleisestä kustannusten noususta ja inflaatiosta.
Suunnittelukaudella vakansseja tullaan vähentämään merkittävä määrä hoidettavien kiinteistöjen ja lapsimäärän laskiessa. Jokaisen vakanssin täyttö tullaan tarkastelemaan kriittisesti. Sorrilan yhtenäiskoulun valmistuttua kouluverkkoa supistetaan jo aiemmin sovitusti ja kotihoidon kuntalisästä luovutaan vuoden 2024 jälkeen. Säästöjä on haettu myös mm. kannustevapaiden käytön aktiivisella markkinoinnilla ja lomarahojen vaihtamisella vapaiksi sekä katu- ja liikuntapaikkavalaistuksen optimoinnilla.
Hallitus esittää, että tasapainotustyötä jatketaan talousarviovuonna
Henkilöstökustannusten nousu ja inflaatio ovat nostaneet ja tulevat edelleen nostamaan kustannuksia merkittävästi. Taksoja, maksuja ja vuokria tullaan tarkistamaan siten, että nousevia kustannuksia saadaan katettua. Tuloja pyritään saamaan myös aktiivisella tarpeettomien pelto- ja metsämaiden myynnillä ja tonttimyynnille ylipäätään asetettiin korkeita tavoitteita.
Kaupunginhallitus päätti talousarvioesityksessään kiinnittää erityistä huomiota joukkoliikenteen mahdollisuuksille ja sopi selvityksistä niin sisäisen liikenteen kuin Helsinkiin suuntaavan liikenteen osalta. Lisäksi laaditaan selvitykset kaupungin ydinpalveluita tukevien palveluiden järjestämisestä sekä vesihuollon järjestämisestä.
Sorrilan yhtenäiskoulun rakentaminen suunnittelukauden suurin investointi
Sorrilan yhtenäiskoulu valmistuu vuonna 2025. Hankevaraus on 32,8 miljoonaa euroa, josta talousarviovuodelle on osoitettu käytettäväksi 15,0 milj. euroa. Hankkeeseen saadaan 750 000 euron rahoitusosuus liikuntapaikkojen perustamishankkeiden valtionavustuksista. Talonrakennuksessa on varattu määrärahaa myös taloautomaation saneerauksen jatkamiseen 30 000 euroa. Muihin esiin tuleviin talonrakennuksen investointeihin on lisäksi varattu 800 000 euroa.
Liikuntapaikkarakentamisen määrärahoista 90 000 euroa on osoitettu Saharan kentän valaistuksen uusimiseen. Ulkoaluerakentamisen investoinneissa on 460 000 euron määrärahapotti, josta on tarkoitus kattaa Riuttasaaren silta, polku sekä virkistysalueen kaksi nuotiopaikkaa (70 000 euroa), Lukion kentän ja Juusonrannan ulkokuntoalue ja leikkipuisto (115 000 euroa), Juusonniityn viheralueiden viimeistely (50 000 euroa) sekä Sassin päiväkodin leikkivälineet (25 000 euroa). Lisäksi kaupunginhallitus esittää, että hyvinvointipuiston kehittämiseen varattu 150 000 euroa osoitetaan Korkeakankaan kuntoportaille, johon odotetaan myös rahoitusosuutta 75 000 euroa.
Kunnallistekniikalle on varattu 5,2 milj. euroa, joista uudisrakentamiseen on kohdistettu 1,7 milj. euroa. Näistä suurimpana on uusille asemakaava-alueille varattu 1,03 milj. euron määräraha. Korvausinvestoinneissa merkittävin hanke on Isosillan korjaus, jolle on varattu 2,6 milj. euroa. Vesihuoltotekniikalle määrärahaa on yhteensä 2,4 milj. euroa, josta uudisrakentamisen osuus on 1,4 milj. euroa ja loput 1,0 milj. euroa kuluvat korvausinvestointeihin.
Lainaa nostetaan talousarviovuonna 28 milj. euroa ja lyhennetään 14,5 milj. euroa. Lainakanta vuoden lopussa on 88,6 milj. euroa, joka on 4 918 euroa asukasta kohden. Suunnitelmakauden lopussa v. 2026 lainakannan arvioidaan olevan 102,0 milj. euroa. Sorrilan yhtenäiskoulun valmistuttua kaupungin investointiohjelma pienenee merkittävästi, minkä johdosta myös lainakanta kääntyy laskuun.
Valkeakosken väkiluku on noussut
Syyskuun lopussa Valkeakoskella asukkaita oli 20 731, kun luku viime vuoden lopussa oli 20 703. Tilastokeskuksen väestöennusteen mukaan Valkeakosken väkiluvun arvioidaan olevan 20 255 vuoden 2024 lopussa, mutta kaupunki tavoittelee kasvavaa väkilukua ja talousarviovuodelle on asetettu tavoitteeksi 20 750 asukasta.
Työttömyysprosentti on noussut vuoden 2022 lopun 9,8 prosentista vuoden 2023 syyskuun 10,8 prosenttiin. Työllisyydenhoidon kuntakokeilu jatkuu vielä vuonna 2024 ja päättyy, kun TE2024-uudistuksen myötä työllisyyden palvelut siirtyvät kuntien vastuulle 1.1.2025 alkaen. Valkeakoski on hakenut poikkeuslupaa Läntisen Pirkanmaan työllisyysalueeseen liittymisestä.
Kuluvan vuoden talousarviomuutokset on saatu katettua verokertymän arvioitua paremmalla toteumalla, johon on vaikuttanut erityisesti yleinen palkkojen kehitys. Ennusteen mukaan tilinpäätös tulee olemaan hieman ylijäämäinen
Poimintoja taloussuunnitelmasta:
- Tuloveroprosentin nosto 1,29 pros. yks.
- Osallistuvan budjetoinnin äänestyksessä eniten ääniä (62%) sai keskustan elävöittäminen, ääniä annettiin 202.
- Suunnittelukaudella presidentinvaalit ja EU –vaalit 2024 sekä kunnallis- ja aluevaalit 2025.
- Valkeakosken väkiluku on kasvanut.
- Työllisyydenhoidon kuntakokeilu jatkuu 31.12.2024 asti, jonka jälkeen palvelu siirtyy pysyvästi kuntien hoidettavaksi.